JACK RUSSELIN TERRIERI
- RATKIRIEMUKAS, AINA AKTIIVINEN, IHAILTAVAN ATLEETTINEN,
VANTTERA VAINUKOIRA
Jackrussellin terrieri on rohkea, iloinen, itsenäinen ja pirteä metsästyskoira.
Se sopii liikkuville ihmisille ja on seurallinen, mutta ei ole omiaan pelkäksi
”sylikoiraksi” aktiivisuutensa vuoksi. Sen peräänantamattomuus saattaa myös
aiheuttaa hankaluuksia kokemattomammalle koiranomistajalle. Kannattaa aina
muistaa, että isäntä ja emäntä ovat lauman johtajia, joita ei vastusteta!
Metsästysvaistot ovat hyvin pinnassa; jokien varsilla ja pelloilla on ihana
pyydystellä hiiriä ja päästäisiä! Jäljillä ja luolakokeissa voi antaa russellin
kokeilla alkuperäisiä vaistojaan. Myös agilityssa tämän pikkuterrierin ketteryys
ja älykkyys pääsevät oikeuksiinsa. Hevosurheilijoiden keskuudessa rotu on ollut
suosittu pitkään reippaana tallikoirana ja on sittemmin levinnyt (ikävä kyllä)
”muotirotuna” yhdeksi halutuimmista pienistä seurakoirista.
Ennen rekisteröintiä jackrussellinterrierit oli jaettu kahteen kokoluokkaan, yli
ja alle 30-senttisiin. Yli 30-senttisistä, jotka ovat neliömäisiä ja kevyempiä
tyypiltään, rekisteröitiin 1990-luvun alussa virallinen rotu parson jackrussell.
Pienemmät, alle 30-senttiset hieman vantterammat, korkeuttaan pidempirunkoiset
ja hieman vahvempipäiset ovat jackrusseleita, joista tuli Suomessa virallinen
rotu 2000-luvun alussa. Koiria tuotiin valmiiksi rekisteröitynä rotua
ensimmäiseksi rekisteröivänä maana Australiasta (aussi/show tyyppi, joka on
muodissa näyttelyissä) ja näyttelykanta perustuu kokonaan kolmeen kenneliin.
Tyyppi eroaa alkuperäisestä, metsästävästä JRT:stä. Englannissa, rodun
kotimaassa, pikkurussellia ei ole rekisteröity, sillä kotimaa ei aikoinaan
halunnut lainkaan rekisteröintiä peläten koirista tulevan työhön kykenemättömiä
”näyttelyleluja”.
Jackrussellin turkki voi olla sileä, karkea, tai puolikarkea (broken), mutta ei
villava. Väritys on valkoinen mustin, ruskein tai musta-ruskein (tricolour)
merkein. Koirassa pitäisi olla yli 50 % valkoista. Väriä on hyvä kuitenkin myös
säilyttää, sillä kokovalkoinen väri tuo ongelmia.
Polviluksaatiota ja kaihia esiintyy jonkin verran, kuten muillakin roduilla.
Nyttemmin on tietyissä linjoissa esiintynyt myös selkärankarappeumaa. JRT on
viety rotuyhdistyksen toimesta Pevisaan, mikä merkitsee sitä, ettei pentuja saa
rekisteröityä ilman polvi- ja silmätarkastuslausuntoa, vaikka vanhemmat
olisivatkin jo rekisterissä. Silmätarkastus on uusittava vuoden välein, jos
aikoo käyttää koiraa jalostukseen. Jos ajattelet tulevan kasvattajan uraa, tunne
vastuusi ja kysy neuvoa kokeneemmilta! ”Vain” kotikoiran kasvattajia ei ole
lainkaan, vaan jokainen pentue on panos rotuun. Pentujen teettäminen siksi, että
”se on kivaa” tai rahan toivossa ei ole vastuullista toimintaa.
Jos epäröit russellin hankkimista sen aktiivisuuden vuoksi, älä hanki sitä.
Mutta jos haluat tämän terhakkaan pikkuterrierin juuri siksi, tervetuloa
joukkoon! Et varmaankaan tule pettymään!